"Muotoa etsimässä" on nyt jo hetken muistuttanut puhtaasti graffitiaiheista blogia, joka ei suinkaan ole tarkoitus. Pistetään homma Suvilahden seinän aiheuttaman alkuinnostuksen piikkiin ja palataan piakkoin normaalimpaan päiväjärjestykseen. Huomenna en käsittele graffitiasioita ollenkaan.

Eilen koin vallattoman suurta tarvetta päästä itsekin korkkaamaan Suvilahti. Valitettavasti eilinen ei kuitenkaan ollut aivan minun päiväni, joten päädyin sitten tekemään todennäköisesti rumimman ja teknisesti kuraisimman piissini aikoihin.

Jotta tälläkin entryllä kuitenkin olisi oma paikkansa ja tarkoituksensa päätin laittaa mukaan muutaman muunkin maalauksen.

Suvilahdessa näkee vähän sokeampikin kuinka selkeästi tälle seinälle on ollut tilausta. Kun saavuin paikalle oli kanssani samaan aikaan maalaamassa 7 muuta writeriä ja lopettaessani oli jo viisi muuta aloittanut. Avajaistapahtuman jälkeen vanerit ovat saaneet uuden maalipinnan jo puolenkymmentä kertaa lähes päästä päähän ja avajaisistahan on tosiaan tätä kirjoittaessa pari päivää.

Jos tässä vaiheessa olisi pitänyt tajuta, että nyt mennään enemmän tai vähemmän päin rektaalia...

...mutta maalasinpa sitten kuitenkin loppuun. Ensi kerralla vähemmän parempia värejä, pari paremmin toimivaa avainlekaa (sekä valkoinen että musta tulivat tällä kertaa omien ongelmiensa kera) ja vähän enemmän keskittymistä. Jos nyt jotain hyvää pitää sanoa, niin tausta onnistui mielestäni ihan kivasti.

Viereen syntyikin sitten vähän eeppisempää taidetta.

Toivottavasti Suvilahdessa vierailevat taltioivat ahkerasti piissejä kuviksi, koska ainakaan näin alkuvaiheessa yhden piissin elinkaari ei ole missään tapauksessa muutamaa tuntia pidempi. Tällä kertaa toivon omani elinkaaren jääneen mahdollisimman lyhyeksi. ;)

Torstaina suuntaan mahdollisesti uudestaan seinälle mikäli sää suosii.