Tapahtuma: Habitare 09

11.56

Messuilla käyminen on tavallaan melko masokistista puuhaa. Ainakin itse saan Habitaressa aina visuaalisen yliannostuksen ensimmäisen puolituntisen aikana ja aistien tukkeutumisen seurauksena loppupäivän jomottaakin sitten päätä oikein mukavasti. Tästä huolimatta paikalle tulee mentyä kerta toisensa jälkeen täysin omaehtoisesti, koska on tavattoman mukavaa katsoa mitä kaikkea uutta sisustuspuolella on tarjolla tänä vuonna. Seuraavassa aika reipas nippu kuvia (pääsääntöisesti yksityiskohdista) messuilta. Osaan tulee lisää linkkejä myöhemmin.

Tämä valaisin on "Joulun hittituotteita." Koko joulujuttu ei itseasiassa edes kipaissut mielessäni ennenkuin asiasta sanottiin - olin muuten vaan kiinnostunut ko. valaisimen väreistä ja muodoista.



Joku näissäkin viehätti kovin vaikka en saa yhtään päähäni missä yksityishenkilönä voisi tällaisia koristevaloja käyttää. Kuva: KMS Lightingin osasto.




Oma olkkarini on niin tummasävyinen, että rupesin kovasti himoitsemaan tällaista valaisinta sinne väriläikäksi.


Kuva: Valhalla Woodsin osasto.


Tämä ja seuraava ovat yksityiskohtia teoksista, joiden tekijän yhteystiedot ovat tällä hetkellä valitettavasti kotonani. Lisään ne myöhemmin.



Kovasti tuli mieleen eräs klassikon asemaa nauttiva ripustettava istuin.



Vallila oli panostanut katu-uskottavuuteen tuomalla osastolleen DJ:n.





Baltic Modo -designkilpailun voittajatyötä tältä vuodelta. Tuuliturbiini on pihtiputaalaisen Windsiden tuotantoa.



Tämä ja seuraavat kaksi kuvaa ovat Magarun osastolta. Pidin heidän bambutuotteistaan poikkeuksellisen paljon.




Eero Aarnion Pallotuoli on huonekalu, jonka olen halunnut kotiini niin kauan kuin muistan. Istuttuani sellaisessa aloin vihdoin tulemaan toisiin aatoksiin, koska vaikka se on tilana kovin mukana ja näyttävän näköinen, niin siinä on lopulta mahdotonta istua erityisen mukavasti.



TAIKin osastolla oli mm. koko joukko lasista puhallettuja kuplia/palloja, joilla ei tuntunut olevan juuri mitään funktiota ja joiden tuottamiseen oli tarvittu noin kymmenhenkinen ryhmä.



Hunajakennolaattaa Laattapiste Collectionin osastolta. Näitä katsellessa ajatus kulki jotakuinkin seuraavasti: "Oho! Aika siistejä! ... ... Onkohan ne vielä siistejä parin vuoden tuijottelun jälkeen vai alkavatkohan ne pännimään erikoisuudessaan?"



Paperivalon osastolla esiteltyjen paperiuurnien vieressä oli Hesarin artikkeli otsikolla "Paperiuurna edustaa uutta kuolemisen kulttuuria", joka herätti itsessäni aikamoista hilpeyttä. Itse tuote taas oli oikeasti varsin mielenkiintoinen. Toivottavasti vastaavaa toteutustapaa ruvetaan soveltamaan muihinkin tuotteisiin kuin uurniin, koska muuten en valitettavasti varmaankaan vielä hetkeen kuulu potentiaalisiin asiakkaisiin.


MUOTO-lauteet esitteli osastollaan yhden hengen höyrysaunoja, jotka näyttivät hieman siltä että ne ovat karanneet Star Trekistä.



Muodoltaan normaalista poikkeavat tuotteet tuppaavat kiinnittämään huomioni, mutta samalla olen kuitenkin "form follows function"-ihmisiä. Mitenköhän tästä hanasta saisi kovalla paineella siististi vettä pihalle? Todennäköisesti ei onnistu.



Akatombon ryijyt aiheuttavat monissa "en yleensä pidä ryijyistä, mutta..."-reaktion. Niin minussakin. Kun olen iso ja varakas tilaan itselleni sellaisen.



Vaikka intoilen keittiössäkin, niin olen törmännyt silikonituotteisiin oikeastaan vasta tänä vuonna telkkarin erinäisten kokkailuohjelmien kautta. Patakintaiden lisäksi tarjolla oli patalappua, muffinssi- ja kakkuvuokia sekä ties mitä muuta. Nämä kumimaiset hässäkät ovat mielestäni lähes rajattoman mielenkiintoisia sellaisella "miten noi muka kestää korkeita lämpötiloja kun ne on tollasia"-dorkailutavalla.






Tämän vuoden Habitaressa kuvailuihini kiinnitettiin ensimmäistä kertaa enemmän huomiota. Pari näytteilleasettajaa tuntui epäilevän jonkinlaista "teollisuusvakoilukuvaamista" juttujensa sävystä päätellen (kamoon hei, olette ihan itse laittaneet tuotteenne esille sillä tarkoituksella että niitä tullaan katsomaan. Älkää siis olko niin kamalan yllättyneitä jos joku niin tekee ja epäilkö sen motiiveja.) ja muutama kysyi mitä mediaa edustamme (Niin, Jennihän oli tosiaan siinä mukana. Emme me nyt silti mielestäni kauhean lehdistöparivaljakolta näyttäneet.). Hieman harmistusta aiheutti oman tuotteen promoilun tyrkyttäminen "kun kerran otat kuvan niin mainitse sitten nimi kanssa"-tyyliin, koska omasta mielestäni saan ihan itse valita kenestä kirjoitan tai olen kirjoittamatta. Niin aion toimia myös tästä eteenpäin, koska "Muotoa Etsimässä" on yhden ihmisen suppea, subjektiivinen ja epäkaupallinen näkemys milloin mihinkin asiaan - juuri niinkuin on tarkoituskin.

Se siitä. Ensi vuoden Habitarea odotellessa on syytä pitää mielessä muutama perustavanlaatuinen totuus, joista tärkein on se että lopulta kaikki käyvät näillä messuilla metrilakun takia.

You Might Also Like

2 kommenttia

  1. "Hieman harmistusta aiheutti oman tuotteen promoilun tyrkyttäminen "kun kerran otat kuvan niin mainitse sitten nimi kanssa"-tyyliin, koska omasta mielestäni saan ihan itse valita kenestä kirjoitan tai olen kirjoittamatta."

    Kuvan teoksen tekijä pitää aina mainita.

    VastaaPoista
  2. Mistä ihmeestä olet saanut ton käsityksen? Kuulisin väitteen tueksi ihan faktatietoa vaikkapa lakipykälän muodossa.

    Hyvien tapojen mukaista se toki on - toisin kuin itsensä tuputtaminen.

    VastaaPoista

psykeone @ instagram