- 15.32
- 0 Comments
No, on se oikeastaan ollut auki jo viime perjantaista lähtien, mutta vasta nyt ehdin kirjoittamaan asiasta. Viime torstaina pidettiin näyttelymme kutsuvierasavajaiset, joissa näyttelyn avaamisen hoiti Keravan kaupunginjohtaja Petri Härkönen pistämällä isolla inkkikäpillä puumerkkinsä seinään. Poromuffinseja ja Pommacia olis saapunut nauttimaan karkeasti 150 päinen yleisö ja täytyy sanoa että avajaisten jälkeen oli melko hyvä fiilis - puolentoista kuukauden rypistyksen aikana kasaantunut stressi laukesi lähes kertaheitolla ja tuntui ettei sitä turhaan ollut vähentänyt yöuniaan neljään tuntiin.
Masterpiece on saanut varsin kiitettävästi medianäkyvyyttä. Keski-Uusimaa kirjoitti ennakkojutun jo viikko sitten maanantaina, avajaispäivänä perjantaina MTV3:n uutiset näytti meistä lyhyen jutun kympin uutisissa, Radio Nova on tehnyt haastattelun (jonka pitäisi tulla pihalle pian ellei ole jo tullut), Ylen aikainen teki jutun ennen näyttelyä ja saapuu huomenna aamulla haastattelemaan allekirjoittanutta, puolenpäivän jälkeen vuorossa on haastattelu YleX:n iltapäivässä ja Mari & Jennikin ovat ystävällisesti kirjoitelleet avajaisista blogeihinsa.
Ajattelin tässä huvikseni näyttää muutaman tuotoksen, joiden oli tarkoitus valmistua näyttelyyn ja jotka eivät sitten kuitenkaan valmistuneet. Aikataulu ja siinä suoritettavat tehtävät olivat melko mielenkiintoisessa suhteessa, joten osan asioista kanssa jouduimme sitten vaan luovuttamaan etteivät yöunet olisi jääneet aivan kokonaan väliin.
Masterpiece on saanut varsin kiitettävästi medianäkyvyyttä. Keski-Uusimaa kirjoitti ennakkojutun jo viikko sitten maanantaina, avajaispäivänä perjantaina MTV3:n uutiset näytti meistä lyhyen jutun kympin uutisissa, Radio Nova on tehnyt haastattelun (jonka pitäisi tulla pihalle pian ellei ole jo tullut), Ylen aikainen teki jutun ennen näyttelyä ja saapuu huomenna aamulla haastattelemaan allekirjoittanutta, puolenpäivän jälkeen vuorossa on haastattelu YleX:n iltapäivässä ja Mari & Jennikin ovat ystävällisesti kirjoitelleet avajaisista blogeihinsa.
Ajattelin tässä huvikseni näyttää muutaman tuotoksen, joiden oli tarkoitus valmistua näyttelyyn ja jotka eivät sitten kuitenkaan valmistuneet. Aikataulu ja siinä suoritettavat tehtävät olivat melko mielenkiintoisessa suhteessa, joten osan asioista kanssa jouduimme sitten vaan luovuttamaan etteivät yöunet olisi jääneet aivan kokonaan väliin.
Ulko-oven yläpuolelle piti tulla melkoisen kokoinen kyltti ja tässä vaiheessa homma näytti vielä hyvältä
Tähän asti kyltin kanssa päästiin ennen kuin hermot menivät ja piirtoheittimen lamppu paloi
Tämä taulu itseasiassa jopa valmistui
Meidän piti maalailla näyttelyyn iso kasa spraymaalipurkkeja. Lopulta niistä tuli valmiiksi 3.
Tästä solmioiden värjäilystä en edes viitsi puhua enempää.
Taulu pikkuveljelleni ja hänen avovaimolleen. Muuten hyvä muttei yhtään näköinen. Ei se mitään - kyllä se tulee olemaan, mutta ei ehtinyt tähän näyttelyyn.
Yhdet lenkkaritkin piti vääntää. Vaiheeseen jäivät.
Onneksi näyttelyssä on jo nytkin paljon nähtävää. :)
- 18.49
- 1 Comments
Viime aikoina vipinää ja vilskettä on riittänyt jopa normaalia enemmän. Seuraavassa siihen selitys:
Alla hieman kuvia puuhasteluistamme lähiajoilta ilman sen kummempia selittelyitä.
Viimeiset puolisentoista kuukautta olen suunnitellut ja toteuttanut varsinaisen työni ohessa Masterpiece-graffitivalokuvanäyttelyä. Kyseinen näyttely aukeaa viikon päästä perjantaina täällä Keravalla ja on lajissaan Suomen kaikkien aikojen suurin. Vaikka näyttely koostuukin ensisijaisesti Keravan luvalliselta graffitiseinältä tämän vuoden aikana ottamistani kuvista (joita on esillä A4-, 50x70-, A1- ja "helvetin iso panoraama"-kokoluokissa) on tarjolla myös muuta nähtävää. Puuhastelemme mm. tauluja ja luonnollisesti yksi iso seinä näyttelytilastakin maalataan teemaan sopivaksi.
Alla hieman kuvia puuhasteluistamme lähiajoilta ilman sen kummempia selittelyitä.
Näyttelyn puitteissa ei juurikaan ole valittamista. Käytössämme on n. 400 neliömetrin tila Keravan keskustan sydämessä kävelykadulla. Alla kuva osasta sitä silloin kun se oli vielä roinaa täynnä.
Olen tästä proggiksesta melko ylpeä ja onnellinen. Kiitoksia pistetään menemään niitä ansaitseville ihmisille ja tahoille sitten jossain toisessa postauksessa.
Tähän väliin ei muuta kuin tervetuloa näyttelyyn sen auettua. Kahdelle ensimmäiselle kiinnostuneelle kommentoijalle luvassa myös avecilliset kutsut viikon päästä torstaina järjestettäviin kutsuvierasavajaisiin, joten jos inspaa niin näppis laulamaan. :)
- 16.04
- 5 Comments
...kun en kerran ehtinyt sitä ennen kirjoittamaan tästä asiasta, niin kirjoitanpa edes nyt ennen suomalaista pyhäinpäivää.
Halloween on kaiken kaikkiaan varsin ämeriikkalainen juhla ja allekirjoittaneella on kyseiseen kansakuntaan ja sen tapoihin erittäin kompleksi viha-/rakkaussuhde vaihto-oppilasvuoden peruina. Vastustan lähes verisesti suurinta osaa niistä jenkkitavoista, joita Suomeen koitetaan juurruttaa, mutta pidän valtavan paljon naamiaisista. Halloween on mainosslogania seuraillen "ihana tekosyy" vetää päälleen jotain erikoista, kummallista tai jopa naurettavaa. Oma tämän vuoden asuni (pingviini) kuului ehdottomasti viimeksi mainittuun kategoriaan.
15 vuotta sitten ollessani Ämeriican Yhdyswalloissa en Halloweenina saanut kaivertaa kurpitsaa. Se olisi kuulma ollut liian sotkuista ja sitäpaitsi veikkaan etten olisi tehnyt sitä kuitenkaan vaikka olisin saanutkin - teiniminäni oli joskus raivostuttavan tarkka siitä ettei tehnyt "uncooleja" asioita ollakseen kuitenkin lopulta melkoinen nörtti. Näin myöhemmällä iällä nörtteilen mielelläni kaiken maailman askartelupaskartelujen ja taiteiluhippeilyjen parissa, joten tänä vuonna päätin vihdoin sitten ottaa erän kurpitsan kanssa.
Alla kuvia siitä miten meni ja mikä oli lopputulos.
Halloween on kaiken kaikkiaan varsin ämeriikkalainen juhla ja allekirjoittaneella on kyseiseen kansakuntaan ja sen tapoihin erittäin kompleksi viha-/rakkaussuhde vaihto-oppilasvuoden peruina. Vastustan lähes verisesti suurinta osaa niistä jenkkitavoista, joita Suomeen koitetaan juurruttaa, mutta pidän valtavan paljon naamiaisista. Halloween on mainosslogania seuraillen "ihana tekosyy" vetää päälleen jotain erikoista, kummallista tai jopa naurettavaa. Oma tämän vuoden asuni (pingviini) kuului ehdottomasti viimeksi mainittuun kategoriaan.
15 vuotta sitten ollessani Ämeriican Yhdyswalloissa en Halloweenina saanut kaivertaa kurpitsaa. Se olisi kuulma ollut liian sotkuista ja sitäpaitsi veikkaan etten olisi tehnyt sitä kuitenkaan vaikka olisin saanutkin - teiniminäni oli joskus raivostuttavan tarkka siitä ettei tehnyt "uncooleja" asioita ollakseen kuitenkin lopulta melkoinen nörtti. Näin myöhemmällä iällä nörtteilen mielelläni kaiken maailman askartelupaskartelujen ja taiteiluhippeilyjen parissa, joten tänä vuonna päätin vihdoin sitten ottaa erän kurpitsan kanssa.
Alla kuvia siitä miten meni ja mikä oli lopputulos.
The final product gives reason to celebrate! Kaivertelussa oli suhteellisen paljon työtä, mutta se oli varsin mukavaa. Työkaluina käytin kertakäyttöistä skalpellia ja pienintä terävää keittiöveistämme. Mikäli päädytte puuhastelemaan kurpitsojen kanssa itse, niin suosittelen lämpimästi tekemään yläosan "luukusta" isomman kuin minä tein niin siitä on helpompaa kovertaa sisustan ulos.
Kurpitsa päätyi lopulta lahjaksi ja oli ilmeisesti pidetty sellainen. Tähän lopuksi vielä Halloween-fiilistelyä muutaman vanhan leffajulisteen muodossa.
- 16.55
- 2 Comments
Tammikuussa (ohops, aika lentää nopeaan) kirjoittelin siitä kuinka tulen aina toisinaan ottamaan esille tuttavapiiristäni kiinnostavia luovia ihmisiä ja heidän töitään. Nyt aika jatkaa tätä sarjaa ja katsoa läpi Sara Fabelin töitä. Olen itse seurannut kyseisen nuoren naisen luovia edesottamuksia pääsääntöisesti valokuvauksen osalta nyt muutamia vuosia ja tässä lähiaikoina olen seurannut suurelle mielenkiinnolla erästä muutosta; valokuvien sijaan nähtäväksi on noussut lähinnä piirroksia ja maalauksia. Alla näistä muutamia esimerkkejä.
Sara ei ole kameran takanakaan puoliksikaan paska, mutta kieltämättä uusi aluevaltaus nosti oman arvostukseni ja kiinnostukseni töitä kohtaan toiseen potenssiin. Lisää töitä on nähtävillä Facebookissa, DeviantArtissa ja Sarafabel.com:issa.
PS. Tämän päivän sana on "badass." Ylimpänä oleva skeittilauta on niin uskomattoman pahaperseinen, että haluan sen kipeästi. Sanomattakin on tosin selvää etten saa tahtoani läpi.
Sara Fabel : Eve of Eden deck sketch
Sara Fabel : Sacred
Sara Fabel : Whore of Babylon Scan
Sara Fabel : Fonts
Sara Fabel : My little pony full sleeve
Sara ei ole kameran takanakaan puoliksikaan paska, mutta kieltämättä uusi aluevaltaus nosti oman arvostukseni ja kiinnostukseni töitä kohtaan toiseen potenssiin. Lisää töitä on nähtävillä Facebookissa, DeviantArtissa ja Sarafabel.com:issa.
PS. Tämän päivän sana on "badass." Ylimpänä oleva skeittilauta on niin uskomattoman pahaperseinen, että haluan sen kipeästi. Sanomattakin on tosin selvää etten saa tahtoani läpi.
- 14.26
- 4 Comments