Kotimme on keväästä asti ollut melkoinen banaanilaatikkohelvetti. Kahden aikuisen ihmisen tavaroita on haastavaa sovittaa reilun 50 neliön kaksioon erityisesti kun kyseessä on kaksi ihmistä, jotka ovat selkeästi innostuneet tai ainakin onnistuneet haalimaan tavaraa aivan liikaa tarpeisiinsa nähden. Laatikkokasojen keskellä ei ole ollut kovinkaan mukavaa asustaa ja ystäviäkään ei ole liiemmin viitsinyt pyytää käymään sekasotkun joukkoon.
Tässä päivänä eräänä oli kerrankin aikaa tehdä asialle jotain ja intensiivisen 7 tunnin "no nää saa todellakin mennä"-hylkäämisprosessin jälkeen koti näyttää jälleen huomattavasti enemmän sellaiselta viihtyisältä paikalta, jonka haluankin sen olevan. Ystäviä punaviinin ja Wiin äärelle odotellessa piti oikein ottaa muutama räpsykin asiasta.
Tässä päivänä eräänä oli kerrankin aikaa tehdä asialle jotain ja intensiivisen 7 tunnin "no nää saa todellakin mennä"-hylkäämisprosessin jälkeen koti näyttää jälleen huomattavasti enemmän sellaiselta viihtyisältä paikalta, jonka haluankin sen olevan. Ystäviä punaviinin ja Wiin äärelle odotellessa piti oikein ottaa muutama räpsykin asiasta.
Pitänee ottaa jossain vaiheessa oikein kunnon kuviakin kunhan paikat on siistitty siihen kuntoon, johon ne on "lopullisesti tarkoitettu", mutta kyllä tuolla nytkin jo kelpaa kynttilöitä poltella ja keskittyä kuuntelemaan musiikkia hämärässä.
- 18.50
- 0 Comments