Muotoa etsimässä

Syvillä profiileilla varustetuille pohjille on hauskaa maalailla "wraparoundisti."

Te kaksi joille olen myös taulut luvannut; aktivoitukaa jos pieni palkinto kiinnostaa. Näitä on ihan hauskaa puuhailla.

Kun on pakko päästä maalaamaan on pakko päästä maalaamaan vaikka ei olisi luonnostakaan valmiina. Tämä "Psyke" on sellaisen illan freestyleilyä.

No, ei täällä kyllä oikeasti sada luoteja, mutta kunnollinen luova ihminen on aina vähän jostain ahdistunut. Niinpä minäkin ja se kuuluu asiaan. Lisäksi "Ghetto vet" on hyvä biisi.

Käyttäkää hyvät ihmiset suojamaskeja kun maalaatte. Kun ette käytä, niin vuosiluvuistakin tulee tällaisia.

Tein kymmenen vuotta sitten hyvälle ystävälleni Anulle synttärimaalauksen hänen täyttäessään 23. Ajattelin, että on jo korkea aika tehdä uusi maalaus ja naisethan eivät vanhene.

Pariisista kirjoitellessa näyn eräässä kuvassa piirtelemässä luonnosta. Tämä maalaus syntyi sen pohjalta ja olen siihen jopa suhteellisen tyytyväinen. Valitettavasti puolivälissä maalailuja alkoi sataa ja jouduin jättämään maalauksen kesken tunti sen jälkeen märkänä ja kylmissäni. Tulin välittömästi seuraavana aamuna tekemään sen sitten loppuun.

Ystäväni maalasi taannoin piissin, jossa luki "copy." Tietynlaisena vastauksena maalasin itse viikkoa myöhemmin "Paste." Tähänkin olen aika tyytyväinen - joskin kirjainten kolmedeet olisivat olleet paremmat ellen olisi maalannut niin noita typeriä pystyviivoja, jotka eivät mene oikeaan pakopisteeseen.

Homer ja Spiderpig. "Pastea" maalaillessani vieressä oli maalaamassa pari kappaletta erittäin taitavia kavereita ja he kummatkin tekivät maalauksensa yhteyteen characterit. Olin aamulla itsekin pohtinyt tekeväni myös jonkun hahmon, mutta luovuin ideasta. Mainitsin siitä kuitenkin ystävälleni, jonka jälkeen hän katosi omille teilleen puoleksi tunniksi tullakseen takaisin webistä printtaamansa kuvan kanssa ja puolipakotti sen seinälle - ilmeisesti saadakseen maalausseuraa. Hyvä niin, koska charactereja pitäisikin treenailla enemmän. Homerin "musta silmä" kertoo siitä omaa kieltään.

Tällaiselle semiaktiiviselle graffitimaalarille kuin itselleni tuppaa kertymään tuhottomasti puolityhjiä ja lähes tyhjiä maalipurkkeja nurkkiin. Tällä hetkellä nurkat ovat muutenkin täynnä tavaraa, joten eräänä iltana siihen äkämystyttyäni nappasin mukaan kolme muovipussillista satunnaisia jämämaaleja.

Hanuri on editoitu piiloon herkimpien katsojien mielenterveyden suojelemisen nimissä.

Ai että miksi niistä tuli tällaiset? No, jälleen kerran en ollut ehtinyt piirtelemään luonnoksia ja niinpä kaivoin kansiosta jotkut lähes 10 vuotta vanhat sellaiset. Ei olisi pitänyt.

Jälleen sateisen päivän maalailua. Ystäväni Jenni oli samaan aikaan maalaamassa ja varsin kylmissään. Taisin mutista suupielestäni siitä kuinka "aina on hyvä sää maalata" ja niinpä maalasin sitten omani loppuun vaikka viimeiset puoli tuntia taivaalta tuli lähinnä kissoja ja koiria. Characteri on puhdasta freestyleä ja sellaisena mielestäni ihan kliffasti onnistunut.

Keski-Uusimaa kyseli minulta hieman siitä miten Keravan graffitiseinällä on mennyt ja samalla haluttiin ottaa kuva artikkelin yhteyteen minusta maalaamassa. Jälleen kerran luonnoksia ei ollut juurikaan aikaa tehdä (piirsin _jotain_ seinän luona viidessä minuutissa), mutta se nyt ei tästä Oskari Lehdon ottamasta kuvasta onneksi näy.

Päätin heittäytyä poliittiseksi. Israel oli juuri edellisenä päivänä ampunut kymmenisen aktivistia kuoliaaksi ja sapetti. Sapetus kanavoitui seinään "F-pommina" maalauksen viereen ja laitettuani kuvan tästä maalauksesta DeviantArtiin on se saanut ihan kiitettävästi huomiota Israelin suunnalta - ei kuitenkaan kovin positiivista sellaista.

Keväällä minua pyydettiin maalaamaan nuoren tytön huone ja pari viikkoa sitten ehdin vihdoin tekemään sen. Toivomuksena oli "viidakkoteema ja huoneen asukkaan nimi" ja niitä tässä on pyritty toteuttamaan. Taustoihin karkeana mallina toimi eräs Viidakkokirjan kuvitus.

Tällainenkin on tullut maalattua tilauksesta ja se tuli valmiiksi lopullisesti viime viikonloppuna. Vastaanottaja on Espoon Latokaskesta kotoisin ja niinpä tauluun haluttiin paikallinen maamerkki - radiomasto, jota kävin varta vasten katsomassa ja kuvailemassa. Vaikka taulu ei täytäkään kaikkia sille asetettuja toivomuksia olen itse tyytyväinen että jätin se tähän enkä lähtenyt tunkemaan mukaan muita alunperin suunnittelemiani lisäelementtejä. Ne eivät olisi lopulta sopineet yleisteemaan kovinkaan hyvin ja lopputuloksena olisi todennäköisesti ollut sillisalaatti-sekasikiö.

Huh. Siinäpä ne. Tälläkin hetkellä työstän yhtä tilaustyötä varsinaisien töiden jälkeen iltaisin erään ystäväni kanssa, mutta siitä sitten enemmän vaikka seuraavalla kerralla.