Näin Turussa olleiden "Huumeita ja nakuilua"-seksivaupippaloiden (No, senhän me nyt ehkäpä tiedämmekin, että keltainen lehdistö on saattanut vähän lyödä ylimääräistä löylyä tähänkin tapaukseen.) jälkeisenä maanantaina on varmaankin oikein sopivaa palata parin viikon takaisten Espoon Serenassa järjestettyjen Wonder Festivalien tunnelmiin.
Aikoinaan perustamani SESSIONS2-kuvaustiimi oli vastuussa tapahtuman taltioinnista. Olen itsekin ehtinyt tekemään tämän porukan kanssa vesipuistobileiden kuvauksia useina vuosina, joten siinä sivussa olen tullut hyvinkin tietoiseksi mitä kaikkea sekä kuvaajilta että kalustolta näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa vaaditaan. Kuvitelkaapa itse olevanne kuvaajan housuissa hetken aikaa; vesipuistossa sisällä on 32 astetta lämmintä ja erittäin kosteaa, vesi lentää korkeissa kaarissa ja parhaat yksilökuvat tapahtuman kävijöistä saa käytännössä menemällä seisomaan keskelle pääallasta tuhansien ja taas tuhansien eurojen arvoisen kameralaitteiston kanssa, mutta samalla pitää muistaa se että vesipuiston ulkonakin tapahtuu ikuistamisen arvoisia asioita ja siellä on 22 astetta pakkasta. Kuka tahansa valokuvauksesta vähänkin ymmärtävä ymmärtää sen, että olosuhteet ovat poikkeuksellisen haastavat ja riskialttiit. Siitä huolimatta vuodesta toiseen kuvien laatu on seuraavaa:
Aikoinaan perustamani SESSIONS2-kuvaustiimi oli vastuussa tapahtuman taltioinnista. Olen itsekin ehtinyt tekemään tämän porukan kanssa vesipuistobileiden kuvauksia useina vuosina, joten siinä sivussa olen tullut hyvinkin tietoiseksi mitä kaikkea sekä kuvaajilta että kalustolta näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa vaaditaan. Kuvitelkaapa itse olevanne kuvaajan housuissa hetken aikaa; vesipuistossa sisällä on 32 astetta lämmintä ja erittäin kosteaa, vesi lentää korkeissa kaarissa ja parhaat yksilökuvat tapahtuman kävijöistä saa käytännössä menemällä seisomaan keskelle pääallasta tuhansien ja taas tuhansien eurojen arvoisen kameralaitteiston kanssa, mutta samalla pitää muistaa se että vesipuiston ulkonakin tapahtuu ikuistamisen arvoisia asioita ja siellä on 22 astetta pakkasta. Kuka tahansa valokuvauksesta vähänkin ymmärtävä ymmärtää sen, että olosuhteet ovat poikkeuksellisen haastavat ja riskialttiit. Siitä huolimatta vuodesta toiseen kuvien laatu on seuraavaa:
Yllä siis erittäin kapea viipale tapahtumassa otetuista kuvista. Lisää löytyy Wonder Festivalin Facebook-sivuilta, SESSIONS2:n omilta Facebook-sivuilta sekä laajimmin (ja parhaalla laadulla) SESSIONS2.com:ista.
Olen pojistani ja tytöistäni erittäin ylpeä katsoessani näitä kuvia. Erityisen ylpeä olen nykyisestä Site Managerista Karo Holmbergista, joka on kovalla työllä vienyt organisaation toimintaa eteenpäin sen jälkeen kun hänelle viestikapulan luovutin viitisen vuotta sitten. Suomalaiseen keskustelukulttuuriin ei normaalisti kuulu oman porukan hehkuttaminen, mutta tässä tapauksessa varaan oikeuden sanoa näitä kuvia tuottavien henkilöiden olevan ehdottomasti kovatasoisin ja ammattimaisin tapahtumakuvaustiimi, joka tästä maasta löytyy. Kilpailu olisi tervetullutta, mutta sitä ei ole vuosiin näkynyt ehkä siksikään, että uudet varteenotettavat tapahtumakuvaajat elektronisen musiikin piiristä pyritään huomaamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tuomaan toiminnan piiriin sen jatkuvuuden takaamiseksi - juuri niinkuin pitääkin.
Mitenkö nämä kuvat sitten syntyvät? Alla muutama kuva itse kuvaajista työn touhussa.
Olen pojistani ja tytöistäni erittäin ylpeä katsoessani näitä kuvia. Erityisen ylpeä olen nykyisestä Site Managerista Karo Holmbergista, joka on kovalla työllä vienyt organisaation toimintaa eteenpäin sen jälkeen kun hänelle viestikapulan luovutin viitisen vuotta sitten. Suomalaiseen keskustelukulttuuriin ei normaalisti kuulu oman porukan hehkuttaminen, mutta tässä tapauksessa varaan oikeuden sanoa näitä kuvia tuottavien henkilöiden olevan ehdottomasti kovatasoisin ja ammattimaisin tapahtumakuvaustiimi, joka tästä maasta löytyy. Kilpailu olisi tervetullutta, mutta sitä ei ole vuosiin näkynyt ehkä siksikään, että uudet varteenotettavat tapahtumakuvaajat elektronisen musiikin piiristä pyritään huomaamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tuomaan toiminnan piiriin sen jatkuvuuden takaamiseksi - juuri niinkuin pitääkin.
Mitenkö nämä kuvat sitten syntyvät? Alla muutama kuva itse kuvaajista työn touhussa.
Wonder Festival itsessään oli tapahtuma aivan huikea. Perjantain pääesiintyjä Fatboy Slim (jonka esiintymisareenat vaihtelevat nykyään aika merkittävästi; ennen Serenaa mies oli juuri soittanut House of Commonsissa) villitsi yleisön täysin ja lauantaina paikalla oli vielä merkittävästi enemmän porukkaa. Serenaan oli roudattu paikalle sekä valo- että muuta tekniikkaa enemmän kuin olen siellä koskaan aikaisemmin nähnyt ja muutenkin järjestelyiden toimivuudesta pitää antaa järjestäjille erityiskiitosta.
Kiitoksia vaan. Ensi vuonna uudestaan?
Kiitoksia vaan. Ensi vuonna uudestaan?
- 11.55
- 28 Comments