Sano "Lahtikko" ja vappu voi alkaa

Kumman pienestä sitä voi olla ihminen iloinen. Kävin tänään normaalin arkirutiinini mukaisesti Keravan luvallisella graffitiseinällä aamutuimaan työmatkallani ja sinne oli ilmestynyt jotain sellaista, jonka katsoin oikeudekseni pistää povariini. Kyseessä oli Lahtikko, legendaarinen 12 pullon kori kantokahvalla. Tämä oranssi kovamuovinen vempele on nykyisten mäyräkoirien esi-isä, jonka valmistus ja käyttö lopetettiin jo 80-luvun lopulla. Omat ensimmäiset muistoni Lahtikosta ovat nimenomaan kasarin kesäreissuilta isovanhempieni mökille, jonka keittiön pöydän alta kävin aina katsomassa oliko kahdentoista pullon joukkoon mahtunut paljonkin juomia myös lapsille. Alle kaksikymppisestä asti olen himoinnut kyseistä mökillä olevaa Lahtikkoa itselleni, mutta en ole viitsinyt pyytää - vastaus kun olisi varmasti ollut kohtelias mutta kielteinen.

En ole varsinaisesti metskannut Lahtikkoa yhtään mistään, mutta kun tänä aamuna kohtasin seinälle maalauskorokkeeksi päätyneen yksilön olin onnesta soikeana. Näköjään kori oli vastikään tuotu seinälle, koska siinä ei vielä ollut edes maalitahran maalitahraa ja se on muutenkin lähes priimassa kunnossa tarraa myöten. Jotenkin tällaisesta fiilistely kuulostaa melko hipsteriltä ja olinkin vähän varautunut siihen ettei sitä ehkä ymmärrä kukaan muu kuin muutama ylenpalttisen design-orientoitunut ystäväni, mutta kuvan postaaminen Facebookiin todisti, että Lahtikolla on ystäviä yllättävän paljon ja googletus kertoi että muutkin kuin minä olisivat kovasti haluamassa itselleen oman.

Ajattelin korvata muovihärpätyksen ottamisen itselleni viemällä tilalle pari muuta koria. Sen jälkeen puunaan uuden lemppariesineeni juhlakuntoon ja ostan sen täyteen keppanaa. Hyvää vappua kaikille!